Näkemiin kesä, tervetuloa syksy.

Kissalla on jo syyselkeet. Se tuntuu viihtyvän yhä enemmän ja enemmän sisätiloissa, vintissä ja yläkerrassa. Ihmisten ilmoilla se käy syömässä. Ja se saattaa jopa komentaa jos ruokaa ei ole tarjolla. Täytyy seurata tilannetta, ja toivoa ettei se erakoidu täysin ja muuta ullakolle. Esimerkkinä tämän aamuinen: Huutelin sitä yläkerran rapusta, luulen että kehräys alkoi kuulumaan. Oliko toiveajattelua, en tiedä. Hetken kuluttua pikkuinen tuli paikalle, tarjosin hieman maksamakkaraa. Maksamakkara on muuten meidän molempien herkkua. Paljon ei kuulemma kannata antaa, sillä siinä on melkoisesti suolaa. Se upposi.
Herkkuhetken jälkeen se käväisi nauttimassa annoksen kuivamuonaa -ja palasi takaisin yläkertaan. Siis kiitos ja näkemiin!
Tänään onkin hyvästelty kesä, ja toivotettu syksy tervetulleeksi, vesikuurojen kera. Huomenna syksy on oikeasti virallista.

Au revoir été, bienvenue automne.
(Hahaa! Meikäläisen lukioranska.) Eräs lukemani blogi, Mizyéna palasi tauolta, ja olen siitä iloinen. Käykäähän kurkkaamassa, niin ymmärrätte ranskan kielen. Siis kielellä puhumisen yrityksen...
Kuvitukseksi kesän viimeiselle päivälle, laitan muutaman turistikuvan Mizyénan maailmasta. Siis turistikuviani Tunisiasta, ja aiheeseen liittyen, kuinkas muuten!

Se oli (melkein) rakkautta ensisilmäyksellä tämän kollin kanssa.

  

4 x sama.