tiistai 27. joulukuuta 2011

Myrsky riehui Päijät-Hämeessä

Näin todellakin tapahtui. Ja niin myös muuallakin Suomessa. Eilen sai blogeista lukea Tapaninpäivän myrskystä. Naukulassa oli puu kaatunut, Saila pohti mahdollisia Saaripalstan tuhoja, tosin kaupungista käsin. Toivottavasti siellä saaristossa ei suurta vahinkoa ole tapahtunut. Kollollakin saattoi olla jotain sanomista myrskystä, mutta blogia en pääsesy syystä tai toisesta lukemaan. Otsikkona oli "Huolestuttava ääni ulkoa." Olettaisin sen liittyvän myrskyyn.

HS:n sivuilla tiistaina-aamuna oli pinnalla Tapaninpäivän myrsky. Sijaiskodinkin on syytä raportoida asiasta sanoin ja kuvin. Eilenhän mainitsin vain lumien sulamisesta pihalta.

Mitä ihmettä? Ollaanko tässä myrskyä paossa?
Tapaninpäivänä en ollut Tapaninajelulla, vaan kävelyllä metsässä. Kuvassa on kuin onkin karhukoira, mutta se ei suinkaan ole myrskyä paossa. Karhukoirathan ovat tunnetusti pelottomia ja rohkeita, joten niitä ei pieni myrsky heilauta. Hirvijahdin aikaan karhukoira Jalo kunnostautui muutaman kerran supilöytöjen suhteen ja nyt kävimme tarkastamassa Jalon löytämän luolan. Että olisiko siellä eloa. Liikehdintää siellä oli ollut, mutta ketään ei ollut kotona. Todennäköisesti kolo ei ole asuttu, siellä käydään vain lepäämässä. Arttua kolo kuitenkin kiinnosti kovasti. Sieltä ilmeisesti tuulahti koiran kuonoon houkutteleva supikoiran tuoksu (löyhkä/lemu). Koira yritti tunkea itsensä supikoiran koloon.
Kävelyllä näimme kuitenkin muutamat hirvenjäljet, ja hirvien haju ulottui jostain lähistöltä tuulen mukana koirien kuonoon. Jalon pitelemisessä minulla olikin täysi työ: Minä viisikymmentä kiloa ja kaksi jalkaa vs. Jalo kolmekymmentäkolme kiloa ja neliveto, lisäbonuksena nuoren riistaverisen koiran into.
Sillä aikaa kun olimme metsässä, oli puu kaatunut tien ylitse. Mukanaan se oli vienyt sähkö- ja puhelinlinjat. Viereisen talon isäntä lupautui soittamaan puhelinlaitokselle tuhoista. Kännykällä, koska lankalinja oli luonnollisesti pimeänä.

Myrskyn tuhoja maalla.
Mutta mitä teki sijaiskodin Myrsky? Kissa vietti koko päivän, siis aivan koko päivän sisätiloissa. Ulko-ovella se kävi kääntymässä, ja totesi ettei ulos ole menemistä.

Rennosti vaan.
Tapaninpäivä kuluikin kissalla leppoisissa merkeissä.

8 kommenttia:

  1. Myrsky tietää, että myrskyä on kunnioitettava, eikä fiksuna lähde säätä uhmaamaan, vaikka itse tietääkin olevansa se Myrsky isolla M:llä :)

    VastaaPoista
  2. Myrsky päätti varmistaa, ettei häntä syytetä kaikista Myrsky teki tuhojaan -otsikoinneista. Joku myrsky/Myrsky täälläkin kyllä eilen kävi: puita on kaatunut teiden päälle, läheiseltä asutusalueelta meni sähköt ja juuri kävin tuossa meidän lähimetsässä toteamassa, että aikamoinen hävityksenkauhistus sielläkin on ollut. Nyt tuuli tuntuu jälleen yltyvän.

    VastaaPoista
  3. ella: Juurikin näin. Jos myrskytuuli irrottaa kanalasta katot ja kaataa puut, mitä se sitten voisikaan tehdä pienelle kissalle?

    Jenni: Tätä se varmasti ajattelikin. Ettei sitä syytetä aivan kaikesta. Se toinen myrsky vieraili muuten sijaiskodin pihallakin. Sijaiskodin pihalle jouluksi haettu kuusi meni kahdesti nurin:( Olet ihan oikeassa tuulen yltymisestä. Tuulen voimakkuus on vaarallista tänäänkin.

    VastaaPoista
  4. Myrskyllä oli kyllä ihan paras tapa viettää myrskyistä päivää!

    VastaaPoista
  5. Mamma: Täytyy kertoa että tiistai on kulunut samoissa merkeissä. Siis kaikinpuolin myrskyn merkeissä. Myrsky torkkui sängyssä, ja myrskytuuli liikkui ulkona. (Ja se toinen niistä heitti pyykkitelineeni nurinniskoin pihalla!)

    VastaaPoista
  6. Voi miten rauhallinen sykerö siinä!

    VastaaPoista
  7. Yllättävän rajut ja vaaralliset kelit on ollut täällä Varsinais-Suomessa. Helsingissä oli ilmeisesti kuitenkin rajuimmat puuskat, ja mietinkin mitä on jälki Helsingin kotini parvekkeella, jossa säilytän mm. kolmea fillaria...toivottavasti ne eivät saaneet myrkyssä siipiä alleen.

    Myrsky näyttää taas meille mallia ja ottaa valtakuntaa ravisuttaneen sääepisodin asiaankuuluvan ja asiantuntevan lungisti. Homma on vakuuttavasti kissan tassussa.

    VastaaPoista
  8. Mindy: Jotkut ne osaavat ottaa rauhallisesti. Vaikka joka päivä!

    Otto: Toivottavasti fillarisi eivät ole kadonneet/karanneet vaan löytyvät parvekkeeltasi kun palaat takaisin kotiin. Ihmisillä on paljon oppimista kissoista. Että kuinka ottaa rauhallisesti ja rennosti, oli ympärillä millainen myräkkä hyvänsä. Toki niille tulee niitä sekopäisyys/hepuli-puuskia, mutta se on toinen juttu se..

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!